Jukka Lindström ‏@jukkalindstrom 3 min Nato-keskustelu muistuttaa yhä enemmän vanhan miehen vonkaamista: "Mun käsi siirty vähän lähemmäks sun pakaraa, mut tää ei tarkoita mitään."

Valtioneuvoston viestintäosasto 27.8.2014 9.36 TP-UTVA linjasi isäntämaatukea koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamisesta Suomen ja Naton välillä Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat kokouksessaan 22.8.2014, että Suomi allekirjoittaa isäntämaatukea koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan (Host Nation Support Memorandum of Understanding) Suomen ja Naton välillä. Isäntämaatuki on yleinen kansainvälinen käsite, jota sovelletaan tilanteissa, joissa maa ottaa vastaan ulkopuolista apua tai voimavaroja maaperälleen. Näissä tapauksissa on tarve sopia konkreettisista menettelytavoista ja käytännön toimista. Tällaisia tilanteita voi syntyä erilaisissa katastrofeissa, häiriötilanteissa ja turvallisuusuhkien kohdatessa. Isäntämaatukijärjestelyt ovat myös vakiintunut osa normaalia kansainvälistä harjoitustoimintaa ja muuta sotilaallista yhteistoimintaa. Isäntämaatuki ei ole uusi asia. Suomi on antanut isäntämaatukea esimerkiksi Suomessa järjestetyissä kansainvälisissä harjoituksissa. Yhteisymmärryspöytäkirjan solmimisen jälkeen isäntämaatuen yksityiskohdista voidaan vastaisuudessa sopia tehokkaammin. Vakioidut toimintamallit helpottavat yhteistyötä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Naton standardit ovat kansainvälisessä puolustusyhteistyössä vallitsevia. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa selonteoissa on lisäksi vuodesta 2001 alkaen linjattu puolustuksen kehittämisen yhdeksi osa-alueeksi ulkopuolisen avun vastaanottokyvyn varmistaminen. Naton kanssa allekirjoitettava yhteisymmärryspöytäkirja muodostaa kehyksen ja on puiteasiakirja, jonka pohjalta erikseen sovitaan kuhunkin konkreettiseen tapaukseen soveltuvasta käytännön isäntämaatuesta. Pöytäkirja ei ole kansainvälinen sopimus, vaan se on luonteeltaan poliittinen asiakirja. Pöytäkirja ei velvoita kumpaakaan osapuolta antamaan tai vastaanottamaan apuamam ja joukkoja. Suomi päättää siten kaikissa oloissa itse, ryhtyykö se toimintaan, jossa isäntämaatuesta tarvitsee sopia. Suomi ei sitoudu yhteisymmärryspöytäkirjalla vastaanottamaan Suomeen vieraita joukkoja tai sallimaan sellaisten kauttakulkua. Isäntämaatukea koskeva puitejärjestely on ollut Suomen ja Naton kumppanuustavoitteiden joukossa vuodesta 2002 alkaen. Yhteisymmärryspöytäkirjan valmistelu aloitettiin keväällä 2013, sillä kumppanuustavoitteen toimeenpanon tavoiteaikatauluksi on asetettu 2016. Valmistelua on koordinoitu yhdessä Ruotsin kanssa, jolla on vastaavanlainen tavoite ja aikataulu. Lisätietoja: osastopäällikkö Kirsti Kauppi, p. 0295 351 561, ulkoasiainministeriö; erityisasiantuntija Mika Varvikko, p. 0295 140 316, puolustusministeriö..