perjantai 28. huhtikuuta 2017

länsimainen peili on kauhean tarkka , itämainen tas totuudenmukaisempi

ule vappupäivänä Ursan tornin rinteeseen Kaivopuiston kukkulalle kuuntelemaan kuorojen lauluja ja nauttimaan vapputunnelmasta! Tervetuloa!

maanantai 24. huhtikuuta 2017

isa stetson päässä joku juutalainen kruunuhaasta viien lapsen kanssa bussilla kamppiin,

Uudet oivallukset kampittavat selkärankareuman etenemistä Reuma-lehti 2/2012 Professori Dan Nordström: Biologisten lääkkeiden, TNF-alfa -salpaajien, käyttöönoton myötä voimme hoitaa vaikeimmin oireilevia varhaista selkärankareumaa sairastavia aivan eri lailla kuin kymmenen vuotta sitten”, sanoo Dan Nordström. Usein selkärankareuman oireet alkavat jo 20 –30 vuoden iässä. Aiempien selkärankareuman luokittelukriteereiden perusteella diagnoosi tehtiin, kun potilaan röntgenkuvissa näkyi risti-suoliluunivelen tulehdus, sakroiliitti. Tulehduksellisessa alaselkävaivassa sakroiliitin kehittyminen saattaa kestää vuosikausia. Tämä viivästytti diagnoosin varmistamista keskimäärin 5–7 vuotta oireiden alusta. Diagnoosiin ilman röntgenkuvausta Jos potilaalla esiintyy tulehduksellista selkäkipua ilman röntgenkuvissa todettua sakroiliittia, voidaan nykyisin tietyin edellytyksin diagnosoida aksiaalinen eli röntgennegatiivinen spondyloartriitti. Tämän termin otti käyttöön vuonna 2009 kansainvälinen ASAS-työryhmä, Assessment of SpondyloArthritis International Society. Työryhmä loi uudet aksiaalisen spondyloartriitin eli SPA:n kriteerit, joita käytetään nykyisin myös Suomessa. Aksiaalinen spondyloartriitti on uusi tautimuoto, joka aikaisessa vaiheessa erottuu selkärankareumaa lievempänä tai edeltävänä reumaattisena sairautena. Tulehduksellinen löydös ristinivelen magneettikuvauksessa ennustaa hyvin pysyvien radiologisten muutosten syntymistä. Uusien luokittelukriteereiden mukaan magneettikuvauksella havaittu tulehdus riittää aksiaalisen spondyloartriidin kriteeriksi ilman röntgenmuutoksia. Selkärankareumaa esiintyy yhdellä prosentilla väestöstä. Se on yleisin spondyloartriiteista. Tähän ryhmään kuuluvat myös nivelpsoriaasi, reaktiivinen artriitti, kroonisiin suolistosairauksiin liittyvät artriitit ja osa lastenreumataudeista. Spondyloartriittipotilaita on Suomessa yli 100 000. Tällä tautiryhmällä on monia yhteisiä oireellisia piirteitä, yhteys HLA-B27 -kudostyyppiin ja hyvä vaste tuumorinekroositekijä alfan estäjälääkitykseen. Haasteena tunnistaa hoidosta hyötyvät Dan Nordströmin mukaan selkärankareumasta on opittu tuntemaan, että kroonisena sairautena se ei ole välttämättä niin harmiton kuin on luultu. Se on nuorten aikuisten tulehduksellinen selkäsairaus, jota sairastavat niin miehet kuin naisetkin. Selkärankareumaan sairastuneista miehiä on viisi kahta naista kohden. Kela-korvausta tulehdukselliseen selkäsairauteen saa vuosittain 350 uutta potilasta. Luku on Dan Nordströmin mukaan aliarvio todelliseen tarvitsevien määrään nähden, sillä kaikki eivät hae lääkettä. Puolet sairastuneista selviytyy ilman säännöllistä lääkitystä, eivätkä kaikki ehkä tiedä edes sairastavansa. Lievästi sairastuneet eivät tarvitse varsinaista hoitoa. He saavat alkuvaiheen liikuntaopastusta ja fysikaalista kuntoutusta ja selviävät kipuoireistaan tulehduskipulääkkeillä. Ongelmana on tunnistaa ja motivoida se toinen puoli potilaista, joilla niveltulehdus voi johtaa krooniseen vaivaan. Heidän hoitonsa pitää olla diagnoosin jälkeen alkupainotteinen. Lisäksi 40 prosentille potilaista kehittyy myös raajaniveltulehduksia. Noin 40 prosentilla potilaista tulehtuvat jänteiden ja lihasten kiinnityskohdat. Potilailla saattaa esiintyä myös silmätulehduksia ja ihomuutoksia. Aikaisella diagnoosilla on merkitystä, koska selkärankareuma aiheuttaa pysyviä muutoksia sairauden jatkuessa. Hoitamattomana tauti voi jäykistää selkärangan. Ranka taipuu etukumaraan ja nikamien väliin kasvaa luisia siltoja, jolloin rangan liikkuvuus kärsii. Nopea hoidon aloitus tehokkailla lääkkeillä estää muutoksia. Uudet täsmennetyt aksiaalisen spondyloartriitin luokittelukriteerit jouduttavat merkittävästi diagnoosin tekoa. Diagnoosi voidaan tehdä, jos potilaalla on ennen 45 vuoden ikää alkanut vähintään kolme kuukautta jatkunut selkäkipu ja kuvantamalla todettu ristisuoliluun tulehdus sekä vähintään yksi kliininen spondyloartriittioire tai -löydös. Kriteerit painottavat HLA-B27 -kudostyyppiä Uudet luokittelukriteerit painottavat diagnoosin teossa magneettikuvan käyttöä ja oireiden yhteydessä HLA-B27 -kudostyypin selvitystä. Dan Nordström muistuttaa, että HLA-B27 -kudostyyppiä esiintyy suomalaisessa väestössä 14–16 prosenttilla, kun sitä muualla Euroopassa esiintyy keskimäärin yhdeksän prosenttia. Kudostyypin löytyminen voi olla sattumaa, eikä välttämättä tarkoita, että potilaalla olisi aksiaalinen spondyloartriitti. Jos on syytä epäillä selkävaivan aiheutuvan tulehduksesta, antaa HLA-B27 -kudostyypin löytyminen lisäaihetta lähettää potilas erikoissairaanhoitoon. Tästä syystä kudostyyppitutkimus on aiempaa useammin syytä tehdä jo perusterveydenhuollossa. Selkärankareumapotilailla ei ole reumatekijää, joten sen tutkiminen on tarpeetonta. Selkäsairauden hoito aloitetaan tulehduskipulääkkeellä, jota käytetään säännöllisesti kuukauden ajan. Oireiden jatkuessa otetaan magneettikuva, jonka perusteella diagnoosi voidaan vahvistaa muiden kriteerien täyttyessä. Potilas lähetetään erikoissairaanhoitoon, jossa reumatologi aloittaa reumalääkityksen sulfasalatsiinilla tai metotreksaatilla. Diagnoosin varmistaminen tarvitaan erikoiskorvattaviin reumalääkkeisiin Dan Nordström muistuttaa, että potilaan kuuluu päästä kuukauden sisällä sisätautilääkärin tai reumatologin vastaanotolle. Liian suurta viivettä hoidon aloittamiseen ei saisi syntyä. Diagnoosi tarvitaan, jotta potilas saa erityiskorvattavat lääkkeet. Aiemmin diagnoosilla ei ollut niin kiire, sillä käytettyjen tavanomaisten reumalääkkeiden tehosta selkärankareumaan on vain vähän näyttöä. Tulehduskipulääkkeet lievittävät tulehdusta ja voivat estää tai hidastaa vaurioita, mutta ne eivät varsinaisesti poista tulehdusta. Potilaan reumalääkityksen tehoa seurataan yleisvoinnin ja taudin aktiivisuutta mittaavien mittareiden perusteella. Jos BASDAI-lomakkeella määritelty taudin aktiivisuus ylittää luvun 4 ja perinteiset reumalääkkeet eivät auta tai ovat vasta-aiheisia, reumatologi harkitsee biologisten lääkkeiden käyttöä. Oireiden pitäisi käytännössä puolittua neljän kuukauden aikana perinteisellä reumalääkkeellä, jotta niillä saataisiin riittävä teho. Kun muu ei tepsi, kokeillaan biologisia Jos muilla tavoin ei saada tulehdusta hillittyä, voidaan selkärankareumaa ja aksiaalista spondyloartriittia hoitaa tuumorinekroositekijä alfan estävillä biologisilla lääkkeillä. Näitä on käytössä neljä: infliksimabi, etanersepti, adalimumabi ja golimumabi. Ensimmäinen on sairaalassa tiputuksessa annosteltava lääke, muut kolme potilas pistää itse. Biologisia lääkkeitä on ollut selkärankareuman hoitoon jo vuodesta 2003 lähtien. Biologisten reumalääkkeiden rekisteri, ROB-FIN, sisältää tiedot niiden käytöstä myös selkärankareuman hoidossa. ”Selkärankareuman biologisesta lääkehoidosta meillä on tuntuma, että potilaat saavat niistä jopa paremman hoitovasteen kuin nivelreuman hoidossa. Noin 80 prosenttia potilaista saa avun biologisista lääkkeistä ja yli 50 prosentilla oireet puolittuvat. Vaikka lääkkeet tehoavat hyvin, täytyy muistaa, että parantavaa hoitoa ei vielä ole. Oireet palaavat, jos lääkitys loppuu”, Dan Nordström sanoo. Hoitovasteen ilmaannuttua potilaan jatkoseuranta siirtyy perusterveydenhuoltoon. Selkärankareuman taudinkuva on aaltoileva. Välillä voi olla rauhallisia jaksoja. Jos sairaus on oireettomassa vaiheessa, lääkkeen antokertoja voidaan harventaa. Ei toisaalta ole olemassa takarajaa, kuinka kauan lääkitystä pitäisi jatkaa. Kela myöntää biologisen lääkkeen korvattavuuden kahden vuoden ajaksi. Sen jälkeen lääkettä varten tarvitaan uusi B-todistus. Neljä vaihtoehtoa käytössä Suomessa Potilaan riskiprofiili määrää, mikä biologinen lääke hänelle valitaan. Jos potilaalla on infektioriski, etanersepti voi olla turvallisin vaihtoehto. Jos potilaalla on lisäksi silmä- tai suolistotulehduksia, muut kolme lääkevaihtoehtoa voivat olla etanerseptia toimivampia. ”Lääkevalintaa mietitään potilaan kanssa. Jos hän haluaa pistää vain kerran kuussa ja riskien kannalta lääke sopii hänelle, valitaan kerran kuussa pistettävä vaihtoehto.” Teholtaan lääkkeet vastaavat melko lailla toisiaan. Ani harvassa on potilaita, jotka eivät reagoi näihin lääkkeisiin. Hinta ei ole potilaan kannalta ratkaiseva, sillä lääkekatto ylittyy jo ensimmäisen annoksen jälkeen kaikissa vaihtoehdoissa. Lääkekustannusten rahoitusmallin takia sairaalassa annosteltavan infliksimabin käyttöä rajaava tekijä on sen kustannus suoraan sairaalan lääkebudjetista. Tällöin lääkkeen kustannus kohdistuu tiettyyn sairaalaan. Muut kolme biologista selkärankareuman lääkettä maksaa Kela. Itsepistettäviä lääkkeitä käytetään osin kustannussyistä. Toisaalta osa potilaista haluaa tulla saamaan lääkkeensä sairaalassa, jolloin samalla voi keskustella hoitavan lääkärin kanssa. Dan Nordströmin mukaan hoidontarve ohittaa budjettikysymykset, jos muut lääkkeet eivät toimi ja tarvitaan tehokasta lääkitystä hoitovastaan saamiseksi. Liikunta rauhoittaa oireilua ja kipuja Liikuntaan ohjaus ja aktivoiva fysioterapia ovat tärkeä osa kaikkien selkärankareumapotilaiden hoitoa. Jos tulehduksellista selkäsairautta päästään hoitamaan alkuvaiheessa, ei potilaalle ole vielä ehtinyt tulla invalidisoivia muutoksia. Sairastava pystyy pitämään selkärankansa liikkuvana soveltuvin harjoittein. Kaikki selkärankareumapotilaat tulisi ohjata sopeutumisvalmennustyyppiseen kuntoutukseen, joka voi olla avo- tai laitoskuntoutusta. Uudet tutkimus- ja hoitokäytännöt estävät vastasairastuneiden vammautumista, jolloin myös kuntoutustarve vähenee. Ne, jotka ovat sairastuneet aiemmin, ovat voineet joutua odottamaan diagnoosia, eivätkä ole ehtineet saada oireita jarruttavaa lääkettä sairautensa alkuvaiheessa. He tarvitsevat erityisesti liikuntaan ja itsehoitoon motivoivaa kuntoutusta. ”On tutkimusnäyttöä, että ohjattu liikunta on selkäpotilaalle parempi vaihtoehto kun oleilu. Se rauhoittaa sairauden oireita, lievittää kipuja ja pitää notkeana ja paremmassa kunnossa kuin liikkumattomuus.” Jos potilaalla on paljon oireita, hän saattaa tarvita myös ammatillista kuntoutusta. Kannattaa varoa bakteeritulehduksia Jos on tiedossa, että suvussa on HLA-B27 -antigeeniä, kannattaa varoa bakteeritulehduksia, jotka voivat laukaista reaktiivisen artriitin. Suolistotulehdukset, sukupuolitaudit ja bakteerien aiheuttama keuhkoputkentulehdus ovat syitä hakeutua lääkäriin. Kannattaa välttää turistiripuliin sairastumista, eikä jäädä sairastamaan kuumeista keuhkoputkentulehdusta kotihoitoon. Seurauksena voi olla reaktiivinen artriitti, joka voi luisua selkärankareumaksi. Esimerkiksi armeijassa kylmissä olosuhteissa pesii klamydian aiheuttamia keuhkoputkentulehduksia. Virustaudit eivät altista reaktiiviselle artriitille. Osalla selkärankareumapotilaista on myös tulehduksellinen suolistosairaus. Biologista lääkettä saavilla tämä vaiva hoituu samalla tuumorinekroositekijä alfaa estävällä lääkkeellä. Tulehduksellisen selkäkivun oirekuva: ikä alle 40 vuotta aamuyöherääminen säryn takia alkanut vähitellen ei rauhoitu levolla rauhoittuu liikkumalla. Teksti: Riitta Katko Sivun alkuun Takaisin

torstai 20. huhtikuuta 2017

Leila Häkkinen‏ @HakkinenLeila 20. huhtikuuta Lisää Kohta se alkaa! #Norppalive. Opettaa, rauhoittaa ja ilahduttaa. Liimaudun ruudun äärelle. https://wwf.fi/norppalive/ käyttäjältä @WWFSuomi

matti ijässeurasi mua akateemisessa kylläpä hermostuin Entering #Cuba, arriving at 10:30pm on Saturday. Any suggestions? #lahabana #habana #havana #havannait’s unclear why the unconscious supplied a non-linguistic solution to the puzzle of the molecule’s configurationu»Fysioterapia-lehti»Julkaisut»Vaikuttavaa vai ei?»Reumapotilaan harjoittelu on vaikuttavaa (lehti 8/2009) Reumapotilaan harjoittelu on vaikuttavaa (lehti 8/2009) Harjoittelu parantaa nivelreumaa sairastavan henkilön kestävyyskuntoa ja lihasvoimaa sekä hänen fyysistä toimintakykyään. Se saattaa lisätä myös nivelten liikkuvuutta sekä vähentää nivelkipuja ja sairaiden nivelten lukumäärää. Harjoittelun positiiviset vaikutukset näyttävät olevan suurimmat silloin, kun harjoitetaan sekä kestävyyskuntoa (aerobista suorituskykyä) että lihasvoimaa. Harjoittelulla ei ole osoitettu olevan haittavaikutuksia. Apuvälineiden käytön vaikuttavuutta nivelreumapotilailla on tutkittu niukasti. Nivelreuma on krooninen systeemisairaus, jonka syytä tai syitä ei tunneta. Sitä luonnehtii nivelkalvon tulehdus, nivelen liikkuvuuden rajoittuminen ja nivelruston ja luun vähittäinen tuhoutuminen. Sairaus voi kohdistua lähes kaikkiin kehon niveliin ja se aiheuttaa kipua, jäykkyyttä, väsymystä ja fyysisen toimintakyvyn alenemisen. Niistä saattaa seurata toimintakyvyn ja sosiaalisen osallistumisen rajoittumista. (1) Nivelreuman esiintyvyys on pohjoiseurooppalaisilla 0,5 - 1 prosenttia ja sen ilmaantuvuus 20 - 40 tapausta sataatuhatta asukasta kohti. Se on naisilla 2 - 3 kertaa yleisempi sairaus kuin miehillä. Nykyisin sairaus alkaa useimmin noin 60 vuoden iässä. Nivelreuman ensisijainen hoito on lääkehoito. Reumakirurgia vähentää sairauden aiheuttamaa toimintakyvyn alenemista ja parantaa potilaiden elämänlaatua. (2) Nivelreumapotilasta tulisi ohjata ja motivoida itsenäiseen harjoitteluun, jonka tavoitteena on kestävyyskunnon ja lihasvoiman sekä nivelten liikelaajuuksien ja fyysisen toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen tai edistäminen. (2, 3) Hurkmansin ja kumppaneiden (4) tekemässä Cochrane -katsauksessa tarkastellaan eri tavoin toteutetun liikuntaharjoittelun vaikuttavuutta reumapotilailla. Useimmissa katsaukseen mukaan hyväksytyissä tutkimuksissa osallistujien keski-ikä oli noin 60 vuotta ja sairauden kesto vaihteli viiden ja 11 vuoden välillä. Raportissa tarkastellaan fyysisen harjoittelun vaikuttavuutta sen mukaan, pyritäänkö sillä lisäämään henkilön kestävyyskuntoa vai lihasvoimaa ja tapahtuuko harjoittelu ”kuivalla maalla” (harjoittelu) vai vedessä (allasharjoittelu). Lisäksi harjoittelun vaikuttavuutta arvioidaan harjoittelujakson keston (lyhytkestoinen harjoittelu; kesto 12 viikkoa tai vähemmän, pitkäkestoinen harjoittelu; kesto yli 12 viikkoa) sekä harjoittelun vaikutusten mukaan (toimintakyky, koettu kipu, sairauden aktiivisuus, sen aiheuttamat nivelvauriot). (4) Harjoittelun vaikutukset olivat positiivisia. Siihen osallistuneiden fyysisessä suorituskyvyssä, elämänlaadussa ja sairaudessa tapahtui myönteisiä muutoksia, joka kaikki eivät olleet merkitseviä. Vertailuryhmissä ei tapahtunut muutoksia tai muutokset olivat negatiivisia. (4) Lyhytkestoinen harjoittelu Lyhytkestoinen aerobinen harjoittelu on vaikuttavaa reumapotilailla, jos harjoittelu tapahtuu 4 - 5 kertaa viikossa. Kahdessa kolmesta mukaan hyväksytystä tutkimuksesta todettiin harjoittelujakson lopussa tehdyissä mittauksissa, että harjoitteluun osallistuneiden potilaiden kestävyyssuorituskyky oli parantunut. Lyhytkestoinen aerobinen harjoittelu paransi viitteellisesti myös osallistujien toimintakykyä ja vähensi sairauden aktiivisuutta. Sen sijaan lyhytkestoisen aerobisen harjoittelun vaikutukset reumapotilaiden toimintakykyyn, lihasvoimaan tai heidän kokemaansa kipuun eivät olleet merkitseviä. Harjoittelun vaikutukset eivät näkyneet myöhemmin tehdyissä seurantamittauksissa. (4) Lihasvoimaharjoittelun ja aerobisen harjoittelun yhdistelmä on vaikuttavampaa kuin kestävyyskunto- tai lihasvoimaharjoittelu yksinään. Toisessa katsaukseen hyväksytyssä tutkimuksessa havaittiin yhdistelmäharjoittelun lisäävän merkitsevästi nivelreumapotilaiden kestävyyskuntoa ja lihasvoimaa. Nämä positiiviset vaikutukset näkyivät harjoittelun loppuessa tehdyissä mittauksissa, mutta eivät enää kolmen kuukauden kuluttua harjoittelun loppumisesta. Kun tarkastellaan molempien tutkimusten tuloksia yhdessä todetaan yhdistelmäharjoittelun parantavan hieman myös reumapotilaiden toimintakykyä. Harjoittelulla on myönteinen vaikutus potilaiden kokemaan kipuun ja tulehtuneiden nivelten lukumäärään. Vaikuttavammaksi osoittautuneessa tutkimuksessa harjoittelu toteutettiin kolmasti viikossa. Se koostui ergometriharjoittelusta ja alaraajojen voiman harjoittamisesta seisten eli käyttäen harjoituskuormana kehon painoa. (4) Kolmasti viikossa toteutettu lyhytkestoinen allasharjoittelu parantaa siihen osallistuvien reumapotilaiden kestävyyskuntoa ja vähentää oireilevien nivelten lukumäärää hieman (4). Harjoittelu lämpimässä altaassa on edullista myös siksi, että lämmin vesi lievittää kipua, laukaisee lihasjännitystä ja lisää sidekudoksen venyvyyttä, jolloin nivelten liikkuvuus paranee (2). Pitkäkestoinen harjoittelu Pitkäkestoinen korkealla intensiteetillä kahdesti viikossa tapahtuva harjoittelu, jossa yhdistetään kestävyyskunto- ja lihasvoimaharjoittelu, lisää merkitsevästi osallistujien aerobista suorituskykyä, lihasvoimaa ja toimintakykyä. Harjoittelun vaikutukset näkyvät vielä 18 kuukauden kuluttua ohjatun harjoittelun loppumisesta niillä potilailla, jotka olivat jatkaneet harjoittelua samalla kuormitustasolla. Harjoittelun vaikuttavuus säilyi, vaikka viikoittaisten harjoittelukertojen lukumäärä vähentyi. (4) Harjoittelusta ei haittaa Nivelreuma ei estä dynaamista tai lihasvoimaharjoittelua eikä aktivoi sairautta (3). Dynaaminen harjoittelu ei myöskään vaikuta haitallisesti niveltulehduksen aktiivisuuteen. Esimerkiksi yhdessäkään Hurkmansin ja kumppaneiden (4) Cochrane -katsaukseensa hyväksymässä tutkimuksessa ”kuivalla maalla” tai uima-altaassa tapahtuneella aerobisella tai lihasvoimaharjoittelulla ei ilmoitettu olevan haittavaikutuksia, kuten kivun lisääntyminen tai nivelten vaurioituminen. Apuvälineiden vaikutuksesta vähän tietoa Apuvälineet ja apuvälinetekniikka ovat yleisin lääkkeetön ja noninvasiivinen nivelreuman hoitotapa ja keino tukea nivelreumapotilaan itsenäistä selviytymistä. Apuvälineiden käytön vaikuttavuudesta aikuisilla reumaa sairastavilla henkilöillä on hyvin niukasti näyttöä. Asiasta löytyi vain yksi pieni (29 osallistujaa) tutkimus, jossa on käytetty satunnaistettua tai kontrolloitua tutkimusasetelmaa. Yllättävästi siinä on tutkittu reumapotilaiden suhteellisen harvoin käyttämän, silmätippojen tiputuksen apuvälineen, vaikutuksia. Laite vähentää silmätipan puristamisen vaatimaa sormien lihasvoimaa ja 27 prosenttia laitteen käyttäjistä pystyi tiputtamaan silmätipan helpommin laitetta käyttäen kuin tavallisesta silmätippapullosta. Apuvälineen avulla joka kolmannella tutkittavalla tippa osui tarkemmin silmään ja samoin joka kolmannella tippojen lukumäärän laskeminen oli helpompaa kuin tavallista tippapulloa käyttäen. (1) Tiedoksi Nivelreuman hoidossa käytettyjen kuuden keskeisen lääkeaineen vaikutuksesta on julkaistu tuore Cochrane-raportti (5). Lähteet (1) Tuntland H, Kjeken I, Nordheim LV et al.: Assistive technology for rheumatoid arthritis. Cochrane Database of Systematic Reviews 2009, Issue 4. Art. No.: CD006729. DOI: 10.1002/14651858.CD006729.pub2. (2) Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Reumatologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Nivelreuma. http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi21010. Viitattu 4.10.2009. (3) Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Liikunta. DUODECIM 2008;124(19):2252–73, myös http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi5075. (4) Hurkmans E, van der Giesen FJ, Vliet Vlieland TPM et al.: Dynamic exercise programs (aerobic capacity and/or muscle strength training) in patients with rheumatoid arthritis. Cochrane Database of Systematic Reviews 2009, Issue 4. Art. No.: CD006853. DOI: 10.1002/14651858.CD006853.pub2. (5) Singh JA, Christensen R, Wells GA et al.: Biologics for rheumatoid arthritis: an overview of Cochrane reviews. Cochrane Database of Systematic Reviews 2009, Issue 4. Art. No.: CD007848. DOI: 10.1002/14651858.CD007848.pub2. Sirkka-Liisa Karppift, LitM, erikoistutkija Kela, Tutkimusosasto sirkka-liisa.karppi@kela.fi

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Tauti saadaan varmistettua risti-suoliluunivelten (s-i-nivelten) röntgenkuvilla,

Varhaisvaiheessa magneettikuvauksesta on suurta hyötyä.Hoidossa on tärkeimpiä asioita muistaa, että selkärankareuma voi jäykistää selkärangan etukumaraan. Tämän vuoksi voimistelun, joka ylläpitää hyvää ryhtiä ja selkärangan liikkuvuutta, on oltava jokapäiväinen elämäntapa. On suositeltavaa, että ojentaa selän ainakin kerran päivässä täysin suoraksi. Sen voi tehdä seisomalla kantapäät seinää vasten ja painamalla takaraivon seinään kiinni. Rintakehän liike voi jäykistyä, joten on hyvä myös harjoitella syvään hengittämistä. Kuntoutuskursseilla on suuri merkitys, sillä niillä opetetaan oikea tapa huolehtia tuki- ja liikuntaelimistöstäi. Biologisen reumalääkkeen aloittamista ei saa viivytellä, jos sairaus näyttää vakavalta ja invalidisoivalta. Tällaisen tehokkaan lääkehoidon aloittaminen voi olla aiheellista jo aksiaalisessa spondylartriitissa. .,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,ooooooooooologiset reumalääkkeet Biologinen reumalääke tarkoittaa tulehduksellisissa reumataudeissa tulehduksen leviämiseen liittyvän välittäjäaineen vasta-ainetta. Biologinen lääke tarkoittaa valmistetta, jonka elävät solut ovat tuottaneet. Biologisiin lääkkeisiin sisältyy monia lääketieteellisiä tuotteita, esimerkiksi rokotukset. Ne ovat uuden bioteknologian tuotteita. Tavanomaisia lääkkeitä valmistetaan yhdistelemällä erilaisia kemikaaleja, kun taas biologisia lääkkeitä tuotetaan luonnollisista valkuaisaineista. Lääkkeiden kehitys on siis siirtynyt takaisin käyttämään elävien organismien tuottamia lääkkeitä. Elimistön tärkeimpiä tulehduksen välittäjäaineita nivelreumassa ja vastaavissa tulehduksellisissa reumataudeissa ovat nykykäsityksen mukaan TNF (kasvainnekroositekijä) ja IL-1 (interleukiini-1). Uusien teknologioiden avulla on kyetty valmistamaan vasta-aineita ja liukoisia reseptoreita TNF:ää kohtaan sekä myös niin sanottua reseptoriantagonisti IL-1:ä kohtaan. Näitä kutsutaan biologisiksi reumalääkkeiksi. Nämä uudet biologiset lääkkeet vaikuttavat reumatulehdusta rauhoittavasti. Lääkkeitä voidaan antaa joko tiputuksena suoraan suoneen tai ihonalaisina pistoksina valmisteesta riippuen.http://www.terve.fi/reuma/biologiset-reumalaakkeet Biologiset lääkkeet voidaan yhdistää samanaikaisesti käytettäväksi jonkin toisen reumalääkkeen kanssa. Yleensä se on solunsalpaajiin kuuluva metotreksaatti. Biologisia lääkkeitä käytetään myös muiden autoimmuunisairauksien, kuten nivelpsoriasiksen, selkärankareuman sekä tulehduksellisten suolistosairauksien hoitoon. Suomessa biologisista reumalääkkeistä ovat kliinisessä käytössä adalimumabi, etanersepti ja infliksimabi (tuumorinekroositekijän esto), anakinra (interleukiini 1:n esto), rituksimabi (B-imusolujen esto) ja abatasepti (T-imusolujen kostimulaation esto).[1]

maanantai 10. huhtikuuta 2017

Life is a learning process. Learning how to be a better person for themselves, others and God?

Suomessa orasti jo 1980-luvulla väestötutkimus,Peruskoulun puutyöt. 7-9 Näytä tarkat tiedot Kirja Sirviö, Matti ; Loponen, Leo 1986 “...S OKL S Opm 78 Sirviö Matti josku...” joka selvitti yhdyskuntien ilmansaasteiden yhteyttä terveyteen. Parissakymmenessä vuodessa suomalainen ilmansaasteiden terveystutkimus on laajentunut ja monipuolistunut. Se kattaa kaikki nykyaikaisen hiukkastutkimuksen osaalueet.Meilahden kolmiosairaala, 3. krs Haartmaninkatu 4, rakennus 3, Helsinki Postiosoite PL 372, 00029 HUS Yhteydenotot Ajanvarauksiin liittyvät asiat: 09 471 71550 ma-ti, to klo 8-9 ja 13-14, ke klo 9-10 ja 13-14, pe klo 9-11 Sairaanhoitaja: 09 471 71560 ma-pe klo 9-10.30 Faksi 09 471 77283 Reumapoliklinikalle tullaan tutkimuksiin ja hoitoon lääkärin lähetteellä. Päivystystoimintaa reumapoliklinikalla ei ole. Reumapoliklinkalle lähetetään potilaita, joiden epäillään sairastavan tulehduksellista reumatautia (nivelreuma, selkärankareuma, systeemiset reumataudit, vaskuliitit), jos tulehduksellinen reumatauti halutaan poissulkea tai jos tarvitaan erikoissairaanhoidon kannanottoa reumataudin aktiivisuuteen tai hoitoon. Hoito toteutetaan yleensä yhdessä perusterveydenhuollon kanssa, jonne potilaat sitten ohjataan jatkoseurantaan taudin rauhallisessa vaiheessa. Siihen kuuluvat väestön altistumisen ja terveyden tutkimus, terveyshaittoja selvittävä toksikologinen tutkimus ja riskien erittely. Suomalaiset tutkijat ovat osallistuneet https://twitter.com/JeremyKohCNA/status/852395429866029056 koreahttps://ec.europa.eu/commission/white-paper-future-europe-reflections-and-scenarios-eu27_en

lauantai 1. huhtikuuta 2017

Kuka olet Tiede? Ennen näyttäydyit vain harvoille ja teit palvojasi suureksi.

"The goal is to invest; the goal is to learn" "The goal is to invest; the goal is to learn" https://www.almasdarnews.com/article/jumping-conclusions-something-not-adding-idlib-chemical-weapons-attack/ Fintellektuaalinen manifesti XXVIII TOISESTAKERROKSESTA.blogspot.fi kotkan opistoLaaja yksimielisyys vallitsee siitä, että ulkoilman pienhiukkaset ovat tärkein terveyteen vaikuttava ympäristötekijä. Military convoy on the move—in Second River District, N of #Vladivostokhttp://www.keepitsimple.team/ Vastauksena käyttäjille @vijarvinen, @Voltan80 ja 5 muulle Odota, etsin käsitteet sanakirjasta ja palaan asiaan huomenissa. ;) #muuten, sain ystävältä pääsiäistervehdyksen: "lisää nauloja ristiin".

Twitter Updates

    follow me on Twitter

    Oma blogiluettelo

    https://www.facebook.com/valtioopinseniorit

    Blogiarkisto