Leila Häkkinen‏ @HakkinenLeila 20. huhtikuuta Lisää Kohta se alkaa! #Norppalive. Opettaa, rauhoittaa ja ilahduttaa. Liimaudun ruudun äärelle. https://wwf.fi/norppalive/ käyttäjältä @WWFSuomi

matti ijässeurasi mua akateemisessa kylläpä hermostuin Entering #Cuba, arriving at 10:30pm on Saturday. Any suggestions? #lahabana #habana #havana #havannait’s unclear why the unconscious supplied a non-linguistic solution to the puzzle of the molecule’s configurationu»Fysioterapia-lehti»Julkaisut»Vaikuttavaa vai ei?»Reumapotilaan harjoittelu on vaikuttavaa (lehti 8/2009) Reumapotilaan harjoittelu on vaikuttavaa (lehti 8/2009) Harjoittelu parantaa nivelreumaa sairastavan henkilön kestävyyskuntoa ja lihasvoimaa sekä hänen fyysistä toimintakykyään. Se saattaa lisätä myös nivelten liikkuvuutta sekä vähentää nivelkipuja ja sairaiden nivelten lukumäärää. Harjoittelun positiiviset vaikutukset näyttävät olevan suurimmat silloin, kun harjoitetaan sekä kestävyyskuntoa (aerobista suorituskykyä) että lihasvoimaa. Harjoittelulla ei ole osoitettu olevan haittavaikutuksia. Apuvälineiden käytön vaikuttavuutta nivelreumapotilailla on tutkittu niukasti. Nivelreuma on krooninen systeemisairaus, jonka syytä tai syitä ei tunneta. Sitä luonnehtii nivelkalvon tulehdus, nivelen liikkuvuuden rajoittuminen ja nivelruston ja luun vähittäinen tuhoutuminen. Sairaus voi kohdistua lähes kaikkiin kehon niveliin ja se aiheuttaa kipua, jäykkyyttä, väsymystä ja fyysisen toimintakyvyn alenemisen. Niistä saattaa seurata toimintakyvyn ja sosiaalisen osallistumisen rajoittumista. (1) Nivelreuman esiintyvyys on pohjoiseurooppalaisilla 0,5 - 1 prosenttia ja sen ilmaantuvuus 20 - 40 tapausta sataatuhatta asukasta kohti. Se on naisilla 2 - 3 kertaa yleisempi sairaus kuin miehillä. Nykyisin sairaus alkaa useimmin noin 60 vuoden iässä. Nivelreuman ensisijainen hoito on lääkehoito. Reumakirurgia vähentää sairauden aiheuttamaa toimintakyvyn alenemista ja parantaa potilaiden elämänlaatua. (2) Nivelreumapotilasta tulisi ohjata ja motivoida itsenäiseen harjoitteluun, jonka tavoitteena on kestävyyskunnon ja lihasvoiman sekä nivelten liikelaajuuksien ja fyysisen toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen tai edistäminen. (2, 3) Hurkmansin ja kumppaneiden (4) tekemässä Cochrane -katsauksessa tarkastellaan eri tavoin toteutetun liikuntaharjoittelun vaikuttavuutta reumapotilailla. Useimmissa katsaukseen mukaan hyväksytyissä tutkimuksissa osallistujien keski-ikä oli noin 60 vuotta ja sairauden kesto vaihteli viiden ja 11 vuoden välillä. Raportissa tarkastellaan fyysisen harjoittelun vaikuttavuutta sen mukaan, pyritäänkö sillä lisäämään henkilön kestävyyskuntoa vai lihasvoimaa ja tapahtuuko harjoittelu ”kuivalla maalla” (harjoittelu) vai vedessä (allasharjoittelu). Lisäksi harjoittelun vaikuttavuutta arvioidaan harjoittelujakson keston (lyhytkestoinen harjoittelu; kesto 12 viikkoa tai vähemmän, pitkäkestoinen harjoittelu; kesto yli 12 viikkoa) sekä harjoittelun vaikutusten mukaan (toimintakyky, koettu kipu, sairauden aktiivisuus, sen aiheuttamat nivelvauriot). (4) Harjoittelun vaikutukset olivat positiivisia. Siihen osallistuneiden fyysisessä suorituskyvyssä, elämänlaadussa ja sairaudessa tapahtui myönteisiä muutoksia, joka kaikki eivät olleet merkitseviä. Vertailuryhmissä ei tapahtunut muutoksia tai muutokset olivat negatiivisia. (4) Lyhytkestoinen harjoittelu Lyhytkestoinen aerobinen harjoittelu on vaikuttavaa reumapotilailla, jos harjoittelu tapahtuu 4 - 5 kertaa viikossa. Kahdessa kolmesta mukaan hyväksytystä tutkimuksesta todettiin harjoittelujakson lopussa tehdyissä mittauksissa, että harjoitteluun osallistuneiden potilaiden kestävyyssuorituskyky oli parantunut. Lyhytkestoinen aerobinen harjoittelu paransi viitteellisesti myös osallistujien toimintakykyä ja vähensi sairauden aktiivisuutta. Sen sijaan lyhytkestoisen aerobisen harjoittelun vaikutukset reumapotilaiden toimintakykyyn, lihasvoimaan tai heidän kokemaansa kipuun eivät olleet merkitseviä. Harjoittelun vaikutukset eivät näkyneet myöhemmin tehdyissä seurantamittauksissa. (4) Lihasvoimaharjoittelun ja aerobisen harjoittelun yhdistelmä on vaikuttavampaa kuin kestävyyskunto- tai lihasvoimaharjoittelu yksinään. Toisessa katsaukseen hyväksytyssä tutkimuksessa havaittiin yhdistelmäharjoittelun lisäävän merkitsevästi nivelreumapotilaiden kestävyyskuntoa ja lihasvoimaa. Nämä positiiviset vaikutukset näkyivät harjoittelun loppuessa tehdyissä mittauksissa, mutta eivät enää kolmen kuukauden kuluttua harjoittelun loppumisesta. Kun tarkastellaan molempien tutkimusten tuloksia yhdessä todetaan yhdistelmäharjoittelun parantavan hieman myös reumapotilaiden toimintakykyä. Harjoittelulla on myönteinen vaikutus potilaiden kokemaan kipuun ja tulehtuneiden nivelten lukumäärään. Vaikuttavammaksi osoittautuneessa tutkimuksessa harjoittelu toteutettiin kolmasti viikossa. Se koostui ergometriharjoittelusta ja alaraajojen voiman harjoittamisesta seisten eli käyttäen harjoituskuormana kehon painoa. (4) Kolmasti viikossa toteutettu lyhytkestoinen allasharjoittelu parantaa siihen osallistuvien reumapotilaiden kestävyyskuntoa ja vähentää oireilevien nivelten lukumäärää hieman (4). Harjoittelu lämpimässä altaassa on edullista myös siksi, että lämmin vesi lievittää kipua, laukaisee lihasjännitystä ja lisää sidekudoksen venyvyyttä, jolloin nivelten liikkuvuus paranee (2). Pitkäkestoinen harjoittelu Pitkäkestoinen korkealla intensiteetillä kahdesti viikossa tapahtuva harjoittelu, jossa yhdistetään kestävyyskunto- ja lihasvoimaharjoittelu, lisää merkitsevästi osallistujien aerobista suorituskykyä, lihasvoimaa ja toimintakykyä. Harjoittelun vaikutukset näkyvät vielä 18 kuukauden kuluttua ohjatun harjoittelun loppumisesta niillä potilailla, jotka olivat jatkaneet harjoittelua samalla kuormitustasolla. Harjoittelun vaikuttavuus säilyi, vaikka viikoittaisten harjoittelukertojen lukumäärä vähentyi. (4) Harjoittelusta ei haittaa Nivelreuma ei estä dynaamista tai lihasvoimaharjoittelua eikä aktivoi sairautta (3). Dynaaminen harjoittelu ei myöskään vaikuta haitallisesti niveltulehduksen aktiivisuuteen. Esimerkiksi yhdessäkään Hurkmansin ja kumppaneiden (4) Cochrane -katsaukseensa hyväksymässä tutkimuksessa ”kuivalla maalla” tai uima-altaassa tapahtuneella aerobisella tai lihasvoimaharjoittelulla ei ilmoitettu olevan haittavaikutuksia, kuten kivun lisääntyminen tai nivelten vaurioituminen. Apuvälineiden vaikutuksesta vähän tietoa Apuvälineet ja apuvälinetekniikka ovat yleisin lääkkeetön ja noninvasiivinen nivelreuman hoitotapa ja keino tukea nivelreumapotilaan itsenäistä selviytymistä. Apuvälineiden käytön vaikuttavuudesta aikuisilla reumaa sairastavilla henkilöillä on hyvin niukasti näyttöä. Asiasta löytyi vain yksi pieni (29 osallistujaa) tutkimus, jossa on käytetty satunnaistettua tai kontrolloitua tutkimusasetelmaa. Yllättävästi siinä on tutkittu reumapotilaiden suhteellisen harvoin käyttämän, silmätippojen tiputuksen apuvälineen, vaikutuksia. Laite vähentää silmätipan puristamisen vaatimaa sormien lihasvoimaa ja 27 prosenttia laitteen käyttäjistä pystyi tiputtamaan silmätipan helpommin laitetta käyttäen kuin tavallisesta silmätippapullosta. Apuvälineen avulla joka kolmannella tutkittavalla tippa osui tarkemmin silmään ja samoin joka kolmannella tippojen lukumäärän laskeminen oli helpompaa kuin tavallista tippapulloa käyttäen. (1) Tiedoksi Nivelreuman hoidossa käytettyjen kuuden keskeisen lääkeaineen vaikutuksesta on julkaistu tuore Cochrane-raportti (5). Lähteet (1) Tuntland H, Kjeken I, Nordheim LV et al.: Assistive technology for rheumatoid arthritis. Cochrane Database of Systematic Reviews 2009, Issue 4. Art. No.: CD006729. DOI: 10.1002/14651858.CD006729.pub2. (2) Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Reumatologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Nivelreuma. http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi21010. Viitattu 4.10.2009. (3) Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Liikunta. DUODECIM 2008;124(19):2252–73, myös http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi5075. (4) Hurkmans E, van der Giesen FJ, Vliet Vlieland TPM et al.: Dynamic exercise programs (aerobic capacity and/or muscle strength training) in patients with rheumatoid arthritis. Cochrane Database of Systematic Reviews 2009, Issue 4. Art. No.: CD006853. DOI: 10.1002/14651858.CD006853.pub2. (5) Singh JA, Christensen R, Wells GA et al.: Biologics for rheumatoid arthritis: an overview of Cochrane reviews. Cochrane Database of Systematic Reviews 2009, Issue 4. Art. No.: CD007848. DOI: 10.1002/14651858.CD007848.pub2. Sirkka-Liisa Karppift, LitM, erikoistutkija Kela, Tutkimusosasto sirkka-liisa.karppi@kela.fi