piplewhobelieveingod g
http://ulkopolitist.fi/2014/08/26/liitossa-vai-ei/.oon tehnyt töitä , käyny kelassa,sama tykittäjä ovella tai nainen ,ok
rjoittamisesta Suomen ja Naton välillä
Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat kokouksessaan 22.8.2014, että Suomi allekirjoittaa isäntämaatukea koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan (Host Nation Support Memorandum of Understanding) Suomen ja Naton välillä.
Isäntämaatuki on yleinen kansainvälinen käsite, jota sovelletaan tilanteissa, joissa maa ottaa vastaan ulkopuolista apua tai voimavaroja maaperälleen. Näissä tapauksissa on tarve sopia konkreettisista menettelytavoista ja käytännön toimista. Tällaisia tilanteita voi syntyä erilaisissa katastrofeissa, häiriötilanteissa ja turvallisuusuhkien kohdatessa. Isäntämaatukijärjestelyt ovat myös vakiintunut osa normaalia kansainvälistä harjoitustoimintaa ja muuta sotilaallista yhteistoimintaa.
Isäntämaatuki ei ole uusi asia. Suomi on antanut isäntämaatukea esimerkiksi Suomessa järjestetyissä kansainvälisissä harjoituksissa. Yhteisymmärryspöytäkirjan solmimisen jälkeen isäntämaatuen yksityiskohdista voidaan vastaisuudessa sopia tehokkaammin. Vakioidut toimintamallit helpottavat yhteistyötä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Naton standardit ovat kansainvälisessä puolustusyhteistyössä vallitsevia. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa selonteoissa on lisäksi vuodesta 2001 alkaen linjattu puolustuksen kehittämisen yhdeksi osa-alueeksi ulkopuolisen avun vastaanottokyvyn varmistaminen.
Naton kanssa allekirjoitettava yhteisymmärryspöytäkirja muodostaa kehyksen ja on puiteasiakirja, jonka pohjalta erikseen sovitaan kuhunkin konkreettiseen tapaukseen soveltuvasta käytännön isäntämaatuesta.
Pöytäkirja ei ole kansainvälinen sopimus, vaan se on luonteeltaan poliittinen asiakirja. Pöytäkirja ei velvoita kumpaakaan osapuolta antamaan tai vastaanottamaan apuamam ja joukkoja. Suomi päättää siten kaikissa oloissa itse, ryhtyykö se toimintaan, jossa isäntämaatuesta tarvitsee sopia. Suomi ei sitoudu yhteisymmärryspöytäkirjalla vastaanottamaan Suomeen vieraita joukkoja tai sallimaan sellaisten kauttakulkua.
Isäntämaatukea koskeva puitejärjestely on ollut Suomen ja Naton kumppanuustavoitteiden joukossa vuodesta 2002 alkaen. Yhteisymmärryspöytäkirjan valmistelu aloitettiin keväällä 2013, sillä kumppanuustavoitteen toimeenpanon tavoiteaikatauluksi on asetettu 2016. Valmistelua on koordinoitu yhdessä Ruotsin kanssa, jolla on vastaavanlainen tavoite ja aikataulu.
Lisätietoja: osastopäällikkö Kirsti Kauppi, p. 0295 351 561, ulkoasiainministeriö; erityisasiantuntija Mika Varvikko, p. 0295 140 316, puolustusministeriö..
tila on vapaa! — Lapin kultaa ja itsenäisyyttä janoava lapinÄSSÄ …http:/
/hem Strategia on tieteenala ja toimintalinja, joka tarkastelee valtion tai valtioiden muodostaman yhteisön turvallisuuspäämäärien saavuttamista. Maanpuolustuskorkeakoulussa harjoitettava strategian tutkimuksen erityisenä osa-alueena on sotilasstrategia, eli tapa jolla asevoimia käytetään valtion tai liittoutuman poliittisen johdon määrittämien päämäärien saavuttamiseksi. Strategian tutkimus tuottaa Puolustusvoimien pitkän aikavälin kehittämistä palvelevia arvioita, analyyseja ja ennusteita sekä palvelee Suomen turvallisuuspoliittista päätöksentekoaOpetus strategian laitoksella sisältää valtio-opin, turvallisuuspolitiikan, kansainvälisten suhteiden ja sotilasstrategian oppisisältöjä
Laitoksen sotatieteellinen tutkimus takaa opetuksen laadun ja ajantasaisuuden. Tutkimus tuottaa tarvittavaa tietoa Puolustusvoimien pitkän aikavälin suunnitteluun, kehittämiseen ja päätöksentekoon. Laitos ja sen tutkijat osallistuvat tieteelliseen keskusteluun alallaan.
Laitoksen asiantuntijat antavat alansa lausuntoja viranomaisille ja muille tarvitsijoille.
Laitos tuottaa harjoitukset strategian alalta ja tukee muiden ainelaitosten harjoituksia.
Strategian laitoksen toimintaa johtaa Maanpuolustuskorkeakoulu (MPKK) on Puolustusvoimiin kuuluva sotatieteellinen korkeakoulu.Nato aikoo sittenkin osallistua kilpajuoksuun Ahvenanmaalle. Aiemminhan pitivät lähinnä Gotlantia strategisesti tärkeänä.
com/media/BvuHyGeIQAE7Tka.jpg" />isopoika lyijyliivit päällä hirviessa
Miehet suomalaisnaisista: "Tarjontaa oli enemmän kuin jaksoi heikös normaalit ihmiset joskus soittele toisilleen? Ainakin tämän käsityksen olen saanut.
a href="http://img.boostmarathon.com/Kalender/230-3.jpg" imageanchor="1" >
/BtJb1C8CIAENnfO.jpg" imageanchor="1" >
.
aiFIN @Maiwwo · 14 t
“@Valvontakomissi: Putin voisi pysäyttää Fergusonin kapinalliset yhdellä soitolla. #rauhaakiitos”
On sillä valtaa on ;) #maailmanmahtavin
.com/media/BuZfyDpCIAAxq3o.jpg" imageanchor="1" >
Voisin mennä nukkuun
Tiedot
Jenita Laine @laajatappi 13 t
Tykkään välillä olla varaisosisko
r Papers: Politics and Theology Today
The International journal of political philosophy, Crisis and Critique, announces a call for papers for its fourth issue, which will be devoted to the topic of Politics and Theology Today.
Today we are witnessing a religious turn in our societies which the mainstream media and Είπα κι εγώ γιατί δεν με πλησίαζει άντρας,το σπρέι για τα κουνούπια φταίει..intellectuals refer to as religious fundamentalism, which seems to mark the end of the secular era in Europe and elsewhere. But, is this the case?
Obviously, the relation between religion and politics as much as the relation between religion and science has always been characterised by immanent tensions and controversies. Does philosophy have anything to say about this?
A young philosopher, namely the young Karl Marx wrote that “the criticism of religion is the prerequisite of all criticism.” Thereby he indicated that religion is, and maybe has always been, an object of philosophical analysis and critique as well as it can be or become a platform for political practice. From such a perspective it is difficult to even imagine a philosophical thinking without its relation to religion, be it negative or affirmative of the latter. In different philosophical orientations, from Aristotle to Hegel, religion has even served as a condition for philosophy.lavvvrosv syytti lansimaita kyynisyydesta.......braavo
Furthermore one can see that throughout the history of humanity, religion has often played an emancipatory role in riots, upheavals, revolutions, etc. It is enough to think of Thomas Müntzer’s dictum “omnia sunt communia”. The whole tradition of radical philosophers has dealt in length with religion. This tradition persists today, especially in the work of Slavoj Žižek, Alain Badiou and Giorgio Agamben and those who work in close connection to their thought.
In this issue, we want to address questions such as (but not limited to):
-The relation between religion and theology.
-Is it possible to think materialism from the perspective of religion?
-Can religion provide us with the basis for a political collective?
-The relation between Marxism and religion.
Articles should be sent in English. The maximal length is 9000-10.000 words. Submissions should be sent to: editor at materializmidialektik.org
The deadline for submission is: November 31st
http://materializmidialektik.org/call-for-papers-3/
me waitingseuraamisen ehdoillamaailma nähtynä autenttisuudesta... tarkoituksen maailma, huolen, uhrauksen, kamppailun maailmaniin kuin mikä tahansa maailma.ha.pukupäällä bussissa onmun mielestsä tyylikäs
pic.twitter.com/hyUM4rtqhZ
http://www.ristovolanen.fi/118302917
No on vielä yksi aikaavievä salaharrastus...kirjoittelen romanttisia kirjeitä yhdelle isoleukaiselle, jonka nimi alkaa R:llä...kirjottelen romanttisia aaaaaaaa
Elämän isoja iloja: Edelliseltä päivältä tähteeksi jäänyt lakupussi.ng after this, Western forces have built up, trained and armed an 'opposition' in the
Koska olen teitä kaikkia viksumpi niin annan elämänohjeita & ennustuksia aina näin keskiviikkoisin. Ei synny valitusoikeutta ilman taisteluaUkraine, to prepare a coup against the legitimate Government in Kiev. The putschists
taking over were quickly recognized by Western Governments. They were provided with
loans from our tax money to prop their new Government up.pasta masai @pasta_masai 10 min
καληmorning μικροί ιθαγενεις..
The people of the Crimea did not agree with this and showed this with peaceful
demonstrations. Anonymous snipers and violence by Ukrainian troops turned these
demonstrations into demands for independence from Kiev. Whether you support these
separatist movements is immaterial
,It's unfortunately true, that our media have lost all independence and are just mouthpieces
for the Powers that Be. Because of this, Western people tend to have a warped view of
reality and are unable to hold their politicians to account.
nwo?sovereign nations and the killing of millions of innocent people is, seemingly, a price worth
paying for them, to achieve this goal.
We, the people of the Netherlands, want Peace and Justice, also for and with Russia.
We hope to make clear that the Dutch Government speaks for itself xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
oooooooooooooooooooooooo
jjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjViime perjantaina tuli kuluneeksi sata vuotta Saksan sodanjulistuksesta Venäjälle, ja pian koko Eurooppa oli ensimmäisessä maailmansodassa. Ennen sitä länsi ja itä olivat taistelleet Suuren pojansodan ja Napoleonin sodat. Sen jälkeen käytiin toinen maailmansota ja kylmä sota.
Voitettuaan kylmän sodan 1989 länsi eteni itään, kunnes uudelleen voimiaan koonnut Venäjä alkoi puskea toiseen suuntaan 2007. Sen jälkeen jännite kasvoi tasaiseen tahtiin ja se purkautui tänä talvena Ukrainassa.
Vuosisatoja idän ja lännen konfliktit olivat sotilaallisia, ja niillä oli usein ideologinen perustelu. Rooman perillisinä Eurooppa, Yhdysvallat ja Venäjä ovat aina katsoneet edustavansa yleispätevää arvoyhteisöä, sen sisältö vain on vaihdellut.
Sotaisan historian jälkeen Euroopan Unioni perustettiin rakentamaan sisäistä rauhaa perustuen valistusaatteeseen, josta vähitellen tuli myös EU:n ulkoinen itäpolitiikan missio. Sen esitti liittokansleri Merkel ytimekkäästi ennen eurovaaleja:”oikeus vapauteen ja demokratiaan… koskee myös Moldovan, Georgian, Valkovenäjän, Armenian ja Azerbaidzhanin kansaa.”
Presidentti Obama korosti tunnetussa West Pointin puheessaan Yhdysvaltojen jatkuvaa tehtävää vapauden edistäjänä kaikkialla maapallolla. Sen sijaan hänen mukaansa ”Yhdysvaltojen sotilaallinen toiminta ei voi olla joka kerta ainoa eikä edes tärkein osa johtajuutta ”.
Venäjä pyrkii nyt presidentti Putinin johdolla yhdistämään moderniin aikaan sosialismia edeltäneen ajan kansallis-keisarillista perintöä, mistä etsitään perusteita myös Euraasian unioniin ja venäläisväestöön lähialueilla.
Näistä taustoista lähtien EU:n strategiaksi on tullut laajentua tai edetä itään pehmeällä kärjellä sopimuksin ja jäsenyyksin Naton tullessa myöhemmin perässä. Venäjä näkee tämän kokonaisuuden poliittisena ja sotilaallisena uhkana, mutta lännellä ei ole paikan päällä sotilaallista kykyä tai halua vastata Venäjän voimatoimiin. Sen sijaan länsi vastaa niihin laajalla alueella ja laajalla keinovalikoimalla kuten talouspakotteilla.
Näin idän ja lännen suhteessa on kehittymässä malli, jota on luonnehdittu mm. nimellä ”hybrid warfare”. Kehittymässä on kuitenkin laajempi ilmiö kuin suomen sana ”sodankäynti”. Se kattaa ilmiöitä sotilaallisesta toiminnasta ja painostuksesta tiedustelupalveluiden operointiin, kansalaistoiminnan rahoittamiseen, mediapropagandaan, sosiaaliseen mediaan, kauppasotaan jne. Siksi siitä voi seuraavassa käyttää termiä moniaineksinen konflikti.
Kun katsotaan edellä mainittuja lännen ja idän julkisia poliittisia tavoitteita, kysymys ei ole vain Krimistä tai itäisestä Ukrainasta vaan mahdollisesta pitkäaikaisesta kamppailusta juuri moniaineksisena konfliktina.
Länsi tuskin muuttuu perusteiltaan eikä historia viittaa siihen, että Venäjän saataisi helposti polvilleen. Ja vaikka Venäjälle saataisi täsmälleen sama yhteiskuntajärjestelmä kuin Yhdysvalloissa, olisiko se vähemmän kiinnostunut omasta turvallisuudestaan kuin nykyinen Venäjä – tai Yhdysvallat?
Siksi on Suomessa on syytä analysoida nykyisiä talouspakotteita laajalta pohjalta ja pitkällä aikavälillä. Uudesta kylmästä sodasta ei ole kysymys, koska siihen kuului ydinsodan pelon vuoksi Euroopassa selkeät rajalinjat. Kyseessä on jatkossa intensiivisyydeltään vaihteleva, moniaineksinen konflikti tai molemminpuolinen puskeminen, jonka riskeistä on saatu esimakua.
Ukrainan kriisin alkuvaiheessa Henry Kissinger ja Zbigniew Brzezinski puhuivat Suomen mallista, koska he tuntevat sen syvällisemmin kuin monet Suomessa.
Vuoden 1709 Pultavan tappion jälkeen Tukholmassa ei totuttu suurvalta-aseman menetykseen, vaan aloitettiin varsin pian kaksi hyökkäyssotaa, mm. 1741 perustellen, että ainoana riskinä olisi ”Suomen hävittäminen tai menettäminen”. Noista ajoista alkaen Suomessa alettiin vähitellen ajatella, että Suomi voi selvitä idän ja lännen törmäyksistä, kun ei mennä väliin murskautumaan eikä anneta maata Venäjän vihollisten käyttöön.
Kun länsi oli voittanut kylmän sodan, nykyinen kriisi oli kyllä ennakoitavissa. Toisaalta ”historian lopun” eli läntisen järjestelmän globaalin voiton odotus oli yliampuvaa. Toisaalta oli ilmeistä, ettei tuhatvuotinen sivilisaatio noin vain häviä kartalta Suomen vierestä.
Esitin osaltani mm. MTS:n seminaarissa 23.3.1994: "Olisimme sidottuja erityisesti Saksan ja Ranskan johtamaan Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, mutta nämä maat tai koko Euroopan unioni eivät edes muodollisesti kantaisi vastuuta omien päätöstensä vaikutuksista Suomen turvallisuuteen." Tuolloin vastaus oli, että EU:n ja Venäjän suhteet tulevat olemaan hyvät ja Suomi voi osaltaan estää mahdolliset ongelmat, koska on mukana EU:n päätöksenteossa.
Presidentti Koiviston pääministeri Ahon ratkaisu oli EU-jäsenyys ilman varaumia ja sotilaallinen liittoutumattomuus, jonka pohjalta on viime vuosikymmenellä rakennettu pohjoiseen Eurooppaan sotilaallisesti vakaata kokonaisuutta. Sen onnistumisesta kertoo, ettei Ukrainan kriisi ole sotilaallisena tai puolisotilaallisena levinnyt tänne.
Jaakko Iloniemi sanoo nyt, että tällä alueella Suomen ”Natoon liittyminen vähentäisi kriisin todennäköisyyttä”. Asia on kuitenkin päinvastoin. Liittyminen Natoon merkitsisi Venäjän vihollisen etenemistä Suomen avustuksella Pietarin portille ja ketjureaktiona nykyisen kriisin leviämistä myös pohjoiseen Eurooppaan. Lisäksi Heikki Talvitie sanoo asiaa tuntien, että suurvaltojen sotilaallisessa konfliktissa ensimmäinen isku kohdistuu vastapuolen läheiseen tukikohtaan.
Pohjoisen Euroopan vakauden ja rauhan turvaamiseksi on siis tarpeen vahvistaa edelleen alueen nykyistä turvallisuuspoliittista järjestelyä kaikilta – myös Naton ja Yhdysvaltojen Baltia-vastuiden – osilta, ja tämän kokonaisuuden osana torjua kokoomuksen Nato-hanke.
EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on Suomen kannalta toiminut tähän asti kohtuullisesti, koska sitä ei ole suunnattu operatiivisesti Venäjää vastaan. Selkeän varauman puuttuminen on nyt kuitenkin osoittautumassa ongelmaksi.
Talouspakotteet ovat luonteeltaan uuvutussotaa, jossa kumpikin osapuoli kärsii ja heikomman puolen oletetaan uupuvan ensin. Mutta vahvemman puolenkaan taakat eivät jakaudu tasan. Täältä katsoen on kestämätön näköala, että suurvallat törmäisivät geopoliittisesti jatkossakin, paikalliset jäisivät kantamaan sotilaalliset taakat ja taloudellisten taakkojen etulinjaan jouduttaisiin aina täällä 1000 kilometriä pohjoisempana.
Nyt hahmottuva lännen ja idän moniaineksinen konflikti muodostaa perinteisen sodan ja rauhan väliin alueen, jota ei ole otettu huomioon varautumana Suomen EU –jäsenyysneuvottelussa. Tästä syystä Suomen ei tulisi talouspakotteiden käsittelyn kotimaisissa vaiheissa hyväksyä niiden olevan ennakkotapaus, vaan kehittää Suomen erityiset piirteet ja tarpeet huomioiva linja moniaineksisiin konflikteihin.
Jos suurvallat haluavat jatkaa pitkää sotaista historiaansa yhden sukupolven eteenpäin moniaineksisena konfliktina, pieni Suomi ei mahda sille mitään. Pohjoisen Euroopan sotilaallisen vakauden ja omien elinehtojen turvaamisen lisäksi Suomella voisi kuitenkin olla jälleen aktiivinen rooli liennytyksen edistäjänä ja rauhan rakentajana Euroopassa ja maailmassa.
On kestämätöntä sanoa, että Suomella ei olisi EU:n jäsenenä oikeutta omaan ulkopolitiikkaan tai Venäjä –suhteeseen, sillä kaikilla jäsenmailla on. On myös kestämätön lähtökohta, ettei Suomi voisi EU:n jäsenenä ottaa huomioon elintärkeitä etujaan vital interests, sillä kaikki muutkin sen tekevät.
Vaihtoehdoton Suomen hallitus
Oulun Muusajuhlat
13.–17.8
Poikkitaiteellisessa sanataidefestivaalissa mukana ovat monet taiteen ja kulttuurin tekijät. Festivaalista onkin kehittynyt Oulun seudun merkittävin kirjallinen kulttuuritapahtuma, jonka ohjelmatarjonnasta riittää valinnanvaraa kaikenikäisille kirjallisuuden ja sanataiteen ystäville.Klo 21lauantai 16.8
MUUSAKLUBI
Nuclear Nightclub, Uusikatu 23.
Klubilla julkistetaan Muusa-kirjoituskilpailun voittajat. Minna Joenniemen vetämässä Taide&Slam-runoraadissa runoilijat inspiroituvat heille paljastuvasta taideteoksesta, ja tuloksena syntyneet runot arvostelee oululaisista kulttuuripersoonista koostuva runoraati. Helsinkiläinen 77-vuotias rap-mummo Eila ottaa kantaa kiusattujen, kodittomien ja yksinäisten vanhusten puolesta. Illan lopuksi esiintyy duo Kaija Kärkinen ja Ile Kallio. Liput 7 euroa. Huutomerkki ry.Ohjelma: Sunnuntai 17.8.
Klo 10-20
KOIVU JA TÄHTI -TAPAHTUMA
Koivu ja Tähti -kulttuurikeskus. Muhostie 2, Muhos.
Koko päivän kestävässä, kaikenikäisille sopivassa tapahtumassa mm. perinnejumalanpalvelus, mielenkiintoisia esitelmiä sekä lasten ja nuorten ohjelmaa. Tarkempi ohjelma löytyy käsiohjelman sivulta 2. Muhoksen Koivu ja tähti -päivät.
Klo 12
ALMA-ROUVAN TARINOITA
Villa Hannala. Kahvelitie 1, Oulu.
Alma-rouvan roolissa Sari Kokkonen, joka tarinoi Villa Hannalan historiasta. Yleisöllä on myös mahdollisuus vierailla idyllisessä J. W. Snellmanin vuonna 1859 kesäasunnokseen rakennuttaman pitsihuvilan tornissa. Tilaisuus sopii kaikenikäisille.
MUUSIA & BRUNSSIA TUBASSA
Tuba – Food and Lounge. Mannenkatu 2, Oulu.
Sunnuntaibrunssin aikaan alkava kulttuuripitoinen iltapäivä vaihtuu illaksi monipuolisella ohjelmalla.
Klo 15.00
PIENOISLUENTO: SEMMONEN KALLE
Kalle Päätalo -seuran puheenjohtaja Raimo Aro esittelee ja ruotii Kalle Päätalon teosten lukijoiden mietteitä, joita hän on kerännyt vuosikymmenten ajan.
Klo 15.30
KEKSI TARINALLE JATKO! -KIRJOITUSKILPAILUN VOITTAJAT
Oulun kaupunginkirjaston ja Huutomerkin jatkokertomuskilpailun voittajat julkistetaan ja voittotekstit luetaan ääneen.
Klo 16
RUNOA JA KUVATAIDETTA TÖRMÄYTTÄVÄ KIERROS
Sunnuntaibrunssin loputtua lähdetään kulttuuritoimittaja Minna Joenniemen luotsaamalle kulttuurikierrokselle, jossa runoilijat ja taideteokset kohtaavat. Mukana runoilijat Sari Maanhalla ja Jouko Saksio sekä oululaisten taiteilijoiden taideteoksia. Yleisö antaa sivunumeron, ja runoilija lukee sivulla olevan runon tuijottaen teosta. Millainen maaginen yhteys tästä syntyykään?
Klo 17
TEKOSYY-KLUBI
Klubilla musiikintekijät kertovat biisinteon haasteista, iloista ja onnistumisista. Herkullisinta antia ovat tarinat biisien takaa. Klubilla yleisö pääsee musiikintekijää lähelle sekä osallistumaan illan kulkuun. Ohjelma koostuu kolmesta osasta. Itse teossa -osiossa Kaija Kärkinen ja Ile Kallio saavat yleisöltä ideoita uuden biisin tekoon, jonka he esittävät myöhemmin yleisölle. Tekosyy-osiossa illan isäntä Olavi Uusivirta jututtaa Esa Elorantaa tämän biiseistä ja niiden tekosyistä. Mitä tarinoita löytyykään tunnettujen kappaleiden takaa? Yleisö pääsee leikkiin mukaan arvuuttelemalla, mikä on valetta ja mikä totta. Parhaille arvailijoille luvassa palkintoja! Nostolava-osiossa esiintyy laulaja-lauluntekijä Dimi, joka myös kertoo tekosyyt biisiensä takana. Liput 8 euroa (ennakkoon Lippupalvelu, Oulu10, Kulttuuritalo Valve ja Tuba). Oulun juhlaviikot, Elvis ry, Huutomerkki ry.
Klo 18
CUENTA CUENTAS -ILTA: LASTENI TARINA
Ravintola Tervasoihtu. Oulun kauppatori Aitta 24, Oulu.
Kirjailija Essi Kummun järjestämässä tilaisuudessa on espanjalaisen perinteen mukaisesti jokaisella yhtäläinen oikeus nousta lavalle ja kertoa oma tarinansa. Tällä kertaa aiheena on ”Lasteni tarina”, liittyen samannimiseen Essi Kummun omaelämäkerralliseen romaaniin, joka ilmestyy elokuussa Tammen kustantamana. Tarina voi olla millainen tahansa, eikä esitystapaa tai pituutta ole rajoitettu, kunhan kohtuudessa pysytään. Kirjailija itse lukee pätkän romaanistaan ja hänet esittelee esseisti ja kirjallisuuskriitikko Jenni Kinnunen.
Sota ja rauha #Ukraina'ssa on presidentti Poroshenkon käsissä. Hän on sen sytyttänyt, sitä ylläpitää ja hän sen myös voi lopettaa @veitera
