Ei arkiajattelua

sopivassa määrin intuition vastaiset käsitykset myötäsyntyisten ontologisten kategorioiden loukkauksina
Uskontotieteilijä Pascal Boyerin mukaan uskonto ei ole järjen tai ajattelun puutetta vaan MEEMI tai jonkun mielesta VMAT2-geeni. Brittiläinen antropologi Maurice Blochin mukaan uskonnot ovat mielikuvituksen tuotetta ja mina olen samaa mielta, mutta mita on mielikuvitus
miten Kehitys voisi kuulua pois kirkosta
on kuohuttavaa, jos kristityt
vastustavat julkisesti kristinuskon vastaisia käsityksiä? valta on oikeutta puhdistaa kirkko, ius reformandi? herra Steinerin tieto
pohjautui yliaistilliseen tiedonhankintaan

Taiteellis-esteettinen tieto voidaan jaotella aistitiedoksi, käsite ja
mielikuvatiedoksi, elämys- ja ilmaisutiedoksi ja vuorovaikutustiedoksi. Lisäksi
voidaan erottaa taitotieto ja taitava taiteellinen toiminta välineiksi, joiden avulla
voidaan välittää aisti- ja elämystieto muille koettavaksi
Edellä esitetyt
tiedon lajit eivät muodosta irrallisia saarekkeita, vaan ovat kiinteässä yhteydessä
toisiinsa ja vuorovaikutuksessa keskenään. Aistitieto edustaa taiteellista tietoa,
joka voidaan ymmärtää tietona perinteisessä, suppeassa mielessä; tietoja taiteen
peruskäsitteistöstä, taidehistoriasta ja tekniikoista. Pohjimmiltaan taiteellisesteettisen
tiedon tiedonhankkimisvälineinä ja perustana ovat ihmisen aistit. Siksi
voidaan puhua aistitiedosta. Aistiminen ei kuitenkaan vielä tarkoita aistittavien
asioiden persoonallista omaksumista. Omakohtainen tieto edellyttää aistitiedon
psyykkishenkistä edelleen työskentelyä. (Sava 1993, 27–38)
Taiteellis-esteettinen käsitetieto on aisti- ja elämyspohjaista ja sisältää myös
mielikuvanmuodostusta ja persoonallisten merkitysjärjestelmien luomista. Käsitetieto
on osaksi myös perinteistä ”kirjatietoa” taiteesta. Mielikuvatieto on alunperin
konkreettia, alitajunnan luomaa, intuitiivista ja persoonallista tietoa, jonka
symbolisia ilmauksia voidaan nähdä mm. unissa ja taiteessa. Persoonallisen mielikuvatiedon
ohella voidaan puhua myös kollektiivisesta alitajunnasta ja intuitiivisesta
tiedosta (vrt. Jung). (Sava 1993, 27–28, 37–38)
Aistitiedon perustalle kehittyy vähitellen tunteiden ohjaamaa elämystietoa.

Tunteet ovat tällöin yksi tie tiedonsaantiin. Tunteiden kautta ihminen kykenee
taiteellis-esteettiseen tiedon arvottamiseen ja saa myös intuitiivista tietoa todellisuudesta.
Tunteiden kautta ihminen saa tietoa omasta kokemusmaailmastaan ja itsestään.
Voidaan sanoa, että tunteet ovat taiteellisten elämysten välttämätön ehto.
Oman itseilmaisun välityksellä tuleva tieto liittyy läheisesti tunnetietoon silloin,
kun itseilmaisussa korostetaan omien tunteiden ja mielikuvien saamista taiteen
keinoin ilmaistuksi. Ilmaisutieto voidaan kuitenkin nähdä laajemmin kokonaisvaltaisen,
aktiivisen oppimisen tuloksena, jossa yhtyvät eri taiteellisen tiedon lajit
ja jonka seuraukset näkyvät persoonallisena tulkintana ja taiteellisena ilmaisuna.
(Sava 1993, 27–28, 36)
Vuorovaikutustieto sisältyy taiteelliseen toimintaan, joka on aina myös sosiaalista
tai kulttuurista vaihtoa taiteen tekijän ja vastaanottajan välillä. Oppimistilanteissa
vuorovaikutustiedolla tarkoitetaan sellaista sosiaalista vuorovaikutusta, jota
tietoisesti ohjataan oppimisen syventämiseksi ja laajentamiseksi. Lisäksi voidaan
erottaa omiksi tiedonlajeiksi taitotieto ja taitava taiteellinen toiminta. Taitotiedon
ja taitavan taiteellisen toiminnan avulla voidaan transformoida aistikokemukset ja
elämykset sisäisestä ulkoiseksi eli myös toisten ihmisten koettavaksi tuotokseksi.
Tämä edellyttää monenlaista taitotietoa ko. taiteenalan materiaaleista, välineistä
ja välineiden käytöstä sekä teoreettisesti että käytännön harjoittelun avulla. Taitotiedon
yksi muoto on harjaantuminen jäljittelemällä.