MVPHOTOS Molemmilla oli ollut lapsena Toy-niminen koira ja Larry-niminen veli. Koulussa he olivat pitäneet matematiikasta ja käsitöistä. Kumpikin oli mennyt naimisiin Linda-nimisen naisen kanssa, mutta eronnut ja avioitunut uudelleen. Molempien uuden vaimon nimi oli Betty. Lewis oli nimennyt poikansa James Alaniksi, Springer puolestaan James Allaniksi. Kumpikin Jim oli kova polttamaan tupakkaa, pureskeli kynsiään, kärsi samanlaisista päänsäryistä ja työskenteli turva-alalla. Molemmat ajoivat Chevrolet-merkkisellä autolla ja lomailivat Floridassa samoilla rannoilla. Eri koti, samat kiinnostukset MINNESOTAN yliopiston perinnöllisyystieteilijä ja psykologi Thomas Bouchard kuuli kaksos-Jimeistä, kiinnostui näiden yhtäläisyyksistä ja otti veljeksiin yhteyttä. Hän käynnisti vielä vuonna 1979 tutkimuksen, johon Jimien lisäksi osallistui yli sat

Saksan aseveljenä osallistui kuitenkin sulkemalla venäläisten huoltoreitin pohjoisessa. Teoksessa Pietari: metropoli nurkan takana(Tammi 2003) artikkelissa Piiritetty kaupunki (ss. 125-140) toimittaja Magnus Londen kirjoittaa näin: ”Vuoden 1941 elokuun lopussa, kuten monta kertaa myöhemminkin, Saksa vaati Suomen joukkoja hyökkäämään Leningradiin pohjoispuolelta. Vaikka monet Suomessa janosivatkin kostoa, Suomen johto, ylipäällikkö Carl Gustaf Mannerheim etunenässä, ei ollut kiinnostunut Saksan suunnitelmasta. Menetykset olisivat liian raskaat, seuraukset arvaamattomat ja tavoitteet epäilyttävät. Leningradissa oli yhtä paljon asukkaita kuin koko Suomessa, ja sen kokoisen kaupungin valloittaminen isänmaan puolustukseksi oli järjetön ajatus. Pohjoisemmassa Suomen joukot silti marssivat nopeasti kohti itää ja tarunomaista Itä-Karjalaa, kauas vanhan rajan taakse. Ne kiersivät syyskuussa 1941 Laatokan ja pääsivät sen itäpuolelle Syvärille saakka. Karjalankannaksella Viipuri vallattiin takaisin, ja suomalaiset joukot jatkoivat sieltä itään, kunnes kaivautuivat maahan noin 30 kilometriä Leningradin keskustasta luoteeseen, vähän eteenpäin 1939 vanhasta rajasta. Toisin sanoen Suomi osallistui piiritykseen, sillä muutoinhan Venäjä olisi voinut huoltaa Leningradia pohjoisesta päin. Saksan painostuksesta huolimatta Suomi ei kuitenkaan koskaan aktiivisesti osallistunut Leningradin valtaamiseen.”https://www.ecosia.org/search?q=osallistuiko%20suomi%20leningradin%20piiritykseen&addon=chrome&addonversion=3.4.0&method=topbar Londen ehdottaa lisälukemiseksi: Inber, Vera: Melkein kolme vuotta. Leningradin päiväkirja. Tammi 1946 Rintala, Paavo: Leningradin kohtalonsinfonia. Otava 1968 Salisbury, Harrison E:: Leningradin 900 päivää. WG 1969 Seppälä, Helge: Taistelu Leningradista ja Suomi. 1969 http://www.worldwar2database.com/html/leningrad.htm terveisin iGS-toimitus Helsingin kaupunginkirjasto