kumpa puut pysyivsivät liinni maassa Breaking : Zionist settlers firing live ammo on The Great Mosque in Lod City #Palestine. Ainoastaan Venäjä on jatkanut suoran tuen antamista.[10] Pääministeri Isma’il Haniyya[11] ja Lähi-idän media tuomitsivat EU:n ja Yhdysvaltojen ”näännytystaktiikan” epämieluisan vaalituloksen jälkeen.

Ristiretkien aikana alueelle hyökkäsivät paavin käskystä ristiretkeläiset, jotka pyrkivät valloittamaan kristinuskon historiallisesti merkittävät paikat muslimeilta. Ristiretkeläisvaltiot, Jerusalemin kuningaskunta ja Antiokian ruhtinaskunta, pitivät Palestiinaa hallussaan liki 200 vuoden ajan. Jerusalem kuitenkin menetettiin ensimmäisen kerran Hattinin taistelun 1187 jälkeen ja lopullisesti 1244. Mamelukit valloittivat Egyptin aijubidien sulttaanilta 1250, ja sulttaani Baibarsin ja hänen seuraajiensa aikana he tuhosivat Jerusalemin kuningaskunnan. Frankkien viimeinen tukikohta, Acre, kukistui 1291. Mamelukkisulttaanikunta puolestaan tuhoutui Salamiyetin taistelussa 1517 ja uudeksi isännäksi tuli Osmanien valtakunta. Palestiina kuului pääosin turkkilaisten osmanien alaisuuteen ennen brittien tuloa. Osmanivaltaa kesti tasan 400 vuottaMassamuuton aiheuttamat epäkohdat kasvoivat niin suuriksi, että brittihallinto otti varovaisesti kantaa siirtolaisuudesta kärsivän arabiväestön puolesta White Paperissa 1939, jossa estellään juutalaisten intoa oman valtion perustamiseen. Mutta Ben-Gurion totesi, että juutalaiset jatkavat ponnisteluja oman valtion muodostamiseksi brittien ja arabien kannasta huolimatta. Juutalaisten lukumäärä oli kohonnut jo 400 000:een, joista suurin osalähde? laittomasti maahan tulleita. Juutalaisasutuksia suojelemaan perustettiin kolme järjestöä: Haganah, Irgun ja Sterns Gang, joka irtaantui Irgunista 1942. Arabit ryhtyivät myös ajamaan oikeuksiaan kovemmin keinoin. Tilanne meni laittoman siirtolaisuuden vuoksi niin vakavaksi, että toisen maailmansodan aikana britit kielsivät Euroopan juutalaispakolaisilta maahanmuuton kokonaan

jottai trumpiklta opin haravoin Metsäääääääää

Palestiinan alueella on ollut asutusta jo 8 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tuolloin paikalliset ihmiset harjoittivat viljelyä ja heillä oli kotieläimiä.[2][3] Seemiläinen väestö, kanaanilaiset, asutti seudun 3. vuosituhannella eaa. Egyptiläiset valloittivat alueen 1500-luvulla eaa. Indoeurooppalainen heimo, filistealaiset (peleset), asettui alueelle 1200-luvun tienoilla eaa. Ensimmäinen maininta Israelista löytyy egyptiläisestä Merenptahin steelasta 1200-luvulta eaa. Juutalaisen perimätiedon mukaan noin 1000-luvulla eaa. heprealaiset perustivat alueelle Israelin kuningaskunnan. Arkeologia vahvistaa tuolla alueella olleen kuninkaan nimeltä Daavid. Damaskuksen kuningas pystytti 800-luvulla eaa. monumentin, josta säilyneessä palassa oleva kirjoitus mainitsee taistelut ja voitot "Israelin kuninkaasta" sekä "Daavidin huoneen kuninkaasta". Raamatun mukaan kuningas Daavid valloitti filistealaisten maan. Israel hajosi noin 931 eaa. Israeliksi ja Juudaksi. Israel liitettiin 721 eaa. Assyrian valtakuntaan. Babylonia valloitti alueen 586 eaa. tehden lopun Juudean itsenäisyydestä, ja Persia liitti Babylonian itseensä. Aleksanteri Suuri valloitti Gazan tienoon 330-luvulla eaa., jonka jälkeen se jaettiin diadokkien kesken. 160-luvun eaa. puolesta välistä lähtien suurta osaa Palestiinasta hallitsi uusi juutalaisvaltio, kunnes Rooma valloitti rannikon 63 eaa. Alueesta tehtiin Rooman Judaean provinssi vuonna 6 jaa. Sen pääkaupunki oli Caesarea Maritima. Suuri juutalaiskapina ja Jerusalemin temppelin tuho tapahtui 70. Vuoden 132 Bar Kokhban kapinan jälkeen keisari Hadrianus nimesi maan Palestiinaksi kukistettuaan kapinan äärimmäisen verisesti, jossa noin 580 000 juutalaista menetti henkensä. Roomalaisten kukistettua Juudean juutalaiskapinan vuonna 135 alueesta tuli Syria Palaestinan provinssi. Jerusalem nimettiin uudelleen Aelia Capitolinaksi. Juutalaisia kiellettiin asumassa maassa kuolemanrangaistuksen uhalla. Suurin osa juutalaisista karkotettiin diasporaan Palestiinasta juutalaiskapinan jälkeen. Vuonna 638 paimentolaisheimot valloittivat Palestiinan Bysantin valtakunnalta, minkä jälkeen alue siirtyi umaijadien haltuun. Fatimidien kalifaatin aikana 900-luvulla juutalaisista tuli alueella vähemmistö. 1000-luvulla seldžukkiturkkilaiset valloittivat Anatolian ja Palestiinan. Ristiretkien aikana alueelle hyökkäsivät paavin käskystä ristiretkeläiset, jotka pyrkivät valloittamaan kristinuskon historiallisesti merkittävät paikat muslimeilta. Ristiretkeläisvaltiot, Jerusalemin kuningaskunta ja Antiokian ruhtinaskunta, pitivät Palestiinaa hallussaan liki 200 vuoden ajan. Jerusalem kuitenkin menetettiin ensimmäisen kerran Hattinin taistelun 1187 jälkeen ja lopullisesti 1244. Mamelukit valloittivat Egyptin aijubidien sulttaanilta 1250, ja sulttaani Baibarsin ja hänen seuraajiensa aikana he tuhosivat Jerusalemin kuningaskunnan. Frankkien viimeinen tukikohta, Acre, kukistui 1291. Mamelukkisulttaanikunta puolestaan tuhoutui Salamiyetin taistelussa 1517 ja uudeksi isännäksi tuli Osmanien valtakunta. Palestiina kuului pääosin turkkilaisten osmanien alaisuuteen ennen brittien tuloa. Osmanivaltaa kesti tasan 400 vuotta, vuoteen 1917, jolloin kenraali Sir Edmund Allenbyn joukot valloittivat Jerusalemin. Palestiinan väestökehitys 1880–1948 Palestine-Mandate-Ensign-1927-1948.svg Flag of Palestine - long triangle.svg 38 01242670403.jpg Stamp palestine 10 mils.jpg 1880-luvun alussa Palestiinan alueella asui noin 450 000 ihmistä, joista juutalaisia oli 13 000–

Palestiina (arab. فلسطينية‎), epävirallisesti Palestiinan valtio (arab. دولة فلسطين‎) (entiseltä nimeltään Palestiinalaishallinto (arab. السلطة الوطنية الفلسطينية‎))[2] sijaitsee Länsirannalla ja Gazan kaistalla Aasian Lähi-idässä. Palestiinan pinta-ala on noin 6 000 km² ja väkiluku noin 3,8 miljoonaa. Valtion pääkaupunki on Ramallah Länsirannalla ja Gazan kaistan keskuksena Gazan kaupunki.