Anna kaekkes, ni mualima on sinun.

Heikki iskuryhmän kanssa taksissa matkalla kohti Hollolaa.Mehiläistarhan talvi toissavuodelta. Talvipalloissaan mehit syövät talviruokaa ja hyristelevät lämpimikseen. #hunaja pic.twitter.com/9Jr6QIAGYSViime viikkoina kehittyvien maiden valuutat ovat ajautuneet pyörteeseen. Turkki, Intia ja Brasilia ovat joutuneet taistelemaan imua vastaan nostamalla korkoja. Myös Venäjän rupla on heikentynyt. Kehittyvät maat etsivät mieluusti syytä ahdinkoonsa rajojensa ulkopuolelta. Pääsyyllisen asemaan tarjotaan Yhdysvaltoja, joka puuttuu isolla kädellä globaaleihin rahavirtoihin, kun maa vähentää joukkovelkakirjaostoihin perustuvaa elvytystään. Yhdysvaltain ratkaisulla on vaikutusta, mutta kyllä syylliset ovat niissä maissa, jotka nyt taistelevat epätoivoisesti pitääkseen kiinni pois virtaavista rahavirroista. Esimerkiksi Turkin ahdingon syyn ymmärtää. Maan poliittisen johdon hyväksyttävyys omien kansalaistensa keskuudessa vähenee. Maa on riippuvainen ulkomaisesta rahasta. Vaihtotase on alijäämäinen, ja lyhytaikaista velkaakin on. Nämä karit pysyvät syvällä pinnan alla niin kauan kuin kasvu on vahvaa. Nyt kasvuvauhti on hidastunut kaikissa kehittyvissä maissa. Pinta laskee, karit nousevat markkinoiden nähtäviksi. Ruplan luisun syyt eivät ole aivan yhtä ilmeisiä. Venäjä ei kärsi ainakaan toistaiseksi poliittisesta epävakaudesta. Maan vaihtotase on ylijäämäinen ja sillä on suuret, energiakaupasta kertyneet varannot. Jos rahamarkkinoiden reaktiota suhteuttaa Venäjän taloutta tuntevien arvioihin, lopputulos on kuitenkin se, että markkinat ovat oikeassa. Venäjän talous on suurissa rakenteellisissa vaikeuksissa. Venäjän kasvu on yhtä kuin energian hinnan nousu. Työ ja jalostus eivät juuri vaikuta kasvuun. Taantumaa edeltävä bruttokansantuotteen nopea kasvu hankittiin hyödyntämällä sitä raaka-ainekapasiteettia, joka Neuvostoliiton romahduksen jälkeen jäi vähäiselle käytölle. Energian hinnan nousu on pysähtynyt. Taantuma on hillinnyt öljyn ja kaasun kysyntää, energiatehokkuus on kasvanut ja liuskekaasu on tullut markkinoille. Venäjän talouden tulevaisuus on hiilessä, muualla hiili kuuluu talouden menneisyyteen. Kasvua pitäisi alkaa tehdä joko työvoimapanosta tai tuottavuutta kasvattamalla. Venäjällä yhtälön molemmat muuttujat ovat jumissa. Työvoimaa katoaa työmarkkinoilta. Koulutettua väkeä muuttaa maasta, lapsia syntyy vähän ja suuret ikäluokat siirtyvät – tai ovat jo siirtyneet – eläkkeelle. Työikäisten kuolleisuus on suurta. Tuottavuuden kasvu edellyttäisi pienen ja keskisuuren teollisuuden sekä yrittäjyyden nousua. Tien tukkeena ovat valtavat, poliittisen eliitin intresseihin kytkeytyvät valtiolliset yritykset ja kaikkialle tunkeva korruptio. Koulutuksestakaan ei ole paljon apua. Ammatillinen koulutus on läntisen mittapuun mukaan heikkolaatuista ja kapea-alaista. Korkeakoulutus on osin laadukasta, mutta se ei ole osannut eikä halunnut kytkeytyä talouden intresseihin. Ulkomaille muuttavan koulutetun väestön tilalle tulee pienipalkkaista, kouluttamatonta väkeä Keski-Aasiasta. Lännessä yritykset etsivät tuottavuutta kouluttamalla työvoimaansa. Venäjällä tällaista tapahtuu hyvin harvoin. Teho otetaan vain puristamalla palkat alas. Venäjä ei voi palata nopean kasvun aikaan. Silti talouden rakenteellisia ongelmia on vaikea voittaa, sillä epäterveet ja tehottomat rakenteet palvelevat poliittista johtajuutta. Yrittäjyys, koulutus ja innovatiivisuus uhmaavat sitä. Näyttelijä Hugh Laurien ajatusta soveltaen: Venäjän talous ja rupla olisivat markkinoiden silmissä uskottavampia, jos Venäjän homolakeja voisi vastustaa boikotoimalla venäläisiä tuotteita. Mutta kun ei voi.Police helicopter circling over Hilton hotel area Athens for past 45 mins. Any idea why?Ajattelin varustaa helvetin ison merirosvolaivan ja purjehtia jonnekin missä on valoa ja lämpöä. RT jos haluat messiin.#merirosvolaivalleMenin karvatakki päällä metsään. Kun kuljin, mättäistä seurattiin, kaaduinkin, sain monta ihailijaa varvikosta -Risto Rasa