tiettyjen maailman- ja sielunaspektien hallitsija. Kaikilla näillä aspekteilla on yhteinen tekijä, mutta maailmassa niiden toiminnat ovat näennäisesti

ihminen on puhuva (eli symboleja käyttävä) eläin. En koe eroavani meidän koirista ns. "biologisena organismina" juuri mitenkään. Minä ja Keiju (länsigöötanmaapystykorvanarttu) syödään ja hengitetään, meillä on molemmilla kaksi silmää ja neljä raajaa. Kakkareikä ja genitaaliosasto. Välistä on nälkä ja välistä panettaa. Illalla on kiva panna maata oman lauman kanssa. Liikunnasta me tykätään molemmat.
Keijulla on tosin paljon nastempi suhde maailmaan, koska se on maailman kanssa suorassa kontaktissa. Mun päässä on sanoja eli käsitteitä. Ja nämä käsitteet ovat vahvasti latautuneita siitä huolimatta, että ne taatusti eivät eksistoi yhtään missään paitsi synapsieni sähköissä ja ääniaalloissa.
Oli se sana sitten "koivut", "homot" tai "punaiset", niin joukko-oppi on täysin sopimuksen varaista; Ihminen ottaa joukon materiapaloja, ja mielivaltaisesti päättää, että osa niistä on "samanlaisia" ja antaa sille nimen. Se joukko voi olla "länsigöötanmaanpystykorvat", tai yhtä hyvin se voisi olla "töpöhäntäiset"